040712 - 1pv takana

Riikan lentokenttä, 4.7.2012, klo 10:17

Hämmentävästi ei jännittänyt yhtään NIIN paljoa kuin vasta koneen lähtiessä liikkeelle. Meni ihan hyvin... Paitsi laskeutuminen. Hyi helvetti.

Päätä särki, hampaita ja poskia viilsi kauhea kipu. Ei auttanut muuta kuin puristaa hampaat yhteen ja toivoa kivun katoavan. Yllättävää, että itse korkeus ei aiheuttanut minkäänlaista kipua! Normaalisti oon se eka, joka kärsii korkeudesta. Metsät näytti korvamatoilta ja alapuolella oleva maa näytti lapsen piirrokselta. Tavallaan tykkäsin!

Belsize House, Lontoo,

Toinen lento meni oikeastaan täydellisesti, mutta voi olla että mun ottamat buranat, allegialääkkeet ja matkapahoinvointilääkkeet vaikutti asiaan.

Mähän en ole tottunut metrojen käyttäjä, joten sähläsin seuraavan tunnin sen kanssa. Nyt huomenna pitäis päästä St-Pancrasin juna-asemalle niitä käyttäen. Pitää palauttaa avain ennen kymmentä, joten taidan lähteä metsästämään sitä jo silloin...

Ensimmäinen ja ainokainen ns. kulttuurishokki tuli ovien nupeista... HERRANEN AIKA, onneksi meillä on rivat Suomessa. Tappelin hostellin nupin kanssa 5min ennen kuin sain sen auki. Jeez.

Kävin tässä jokin aika sitten jossain lähiön kaupassa, ja silläkin matkalla tuli hiukab kummeksuntaan. Kaikki voit, lihat, juustot ym. oli ovien takana, kuten meillä on jotkut pakasteet. Ostin myös kunnon perinteistä (brittiläistä) purkkimaitoa ja eww.

Nyt voivottelen väsymystä ja yritän pysyä hereillä ainakin kahdeksaan asti (täällä klo on nyt 18.32)

Yrittäkää pärjäillä, kuulumisiin! Eiköhän tää tästä.

P.S. Kämppiksinä on neljä espanjalaista, jotka ekana tarjosi ruohoa...